Tag: Väestöliitto

Korvaavatko seksilelut kumppanin?

Olin päättänyt jättää seksiaiheet hetkeksi, mutta tämän päivän Helsingin Sanomat suorastaan provosoi kirjoittamaan niistä. Lehdessä on peräti kaksi laajaa artikkelia aiheesta; toinen deittisovelluksista, toinen seksileluista.

Jälkimmäisessä jutussa Kaalimato-yritys mainostaa tuotteitaan.  Keskityn tähän artikkeliin, sillä nettideittailusta olen kirjoittanut jo monta kertaa aiemmin.  Paperilehdessä Hesarin jutun otsikko on: Nykyään suomalaisia kiinnostavat seksivälineet eivät yhdynnät. (Kyllä, se on kirjoitettu noin ilman pilkkua tai ajatusviivaa tai muuta.) No, kielioppi sikseen.

Jutun pääsisältö on, että ihmisten välinen seksi korvautuu kasvavassa määrin yksin harrastettavalla välineurheilulla, jossa apuna ovat vibraattorit, dildot, tekovaginat ja sen semmoiset. Ymmärrettävää toki on, että näin käy, koska yhteiskunnallisista syistä sinkkuus ja yksin eläminen yleistyy. Kumppania ei tahdo kaikille löytyä, vaikka olisi mitä sovelluksia puhelimessa.

Arvatkaapa kuka on jutun haastateltu asiantuntija? Tietenkin Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, Suomen ainoa virallinen seksiasiantuntija, joka on jo vuosikymmeniä tiennyt kaiken suomalaisten seksielämästä tilastojen valossa. Hänen sanomansa tässä artikkelissa on, että “halut ovat samat kuin ennenkin”. Helpottavaa!

Pöyristyin kuitenkin siitä, että jutussa Kaalimato-yrittäjä Nina Nousiainen kertoo nykyihmisten haluavan panostaa omaan aikaan parisuhteessakin. Oman ajan vaaliminen menee niin pitkälle, että oma aika ulottuu myös seksiin.

“Kumppanin kanssa seksiin ryhtyminen vaatii aikaa ja panostamista. Halutaan oikea tunnelma, esileikit ja sitten vielä joku suoritus. Se voi kaikkinensa olla työläs ajatus”, Nousiainen kommentoi.

Nyt ei tahdo löytyä sanoja. Kuka siis on keksinyt tällaisia sääntöjä, jotka tekevät maailman luonnollisimmasta asiasta työlään suorituksen? Eipä olisi itselle juolahtanut tuollainen ajatus mieleen. Onko tässä kyse samasta asiasta, kuin että lautaselta syöminen pöydän ääressä tuntuu työläältä ja on helpompi syödä pikaburgeria sormin sohvalla löhöten?

Jos vuorovaikutus, sanatonkin, tuntuu kovin työläältä, ei varmaan tosiaan kannata olla missään parisuhteessa. Sooloseksi välineillä tai ilman on mielestäni tietenkin ihan ok ja normaalia, myös parisuhteessa muun ohessa.  Mutta jos kumppania ei tarvita edes seksiin, niin mihin sitten?

Tämä täti sanoo nyt, että kyllä ollaan aika hakoteillä, jos seksivälineet alkavat syrjäyttää oikeaa, ihmisen välistä seksiä siitä syystä, että seksi koetaan “työlääksi”.

Seksi ei mielestäni ole suoritus. Sillä ei tarvitse olla käsikirjoitusta. Se vain tapahtuu. Se on elämys, sisäinen matka, kokemus ja parhaimmillaan kaikkein syvintä vuorovaikutusta.  Ihan next level vaikkapa normikeskusteluun verrattuna! Veikkaan, että jos ihmiset harrastaisivat enemmän seksiä,  mindfulness-kursseilla ja self help -oppailla olisi vähemmän kysyntää.

En oikeasti ymmärrä, mitä työlästä seksissä on ja mitä tunnelman luomista siihen vaaditaan. Vaaditaanko järveen pulahtamiseen jotain tunnelmaa? Järjestys on mielestäni ihan päinvastainen. Seksiä varten ei tarvitse etukäteen luoda yhtään mitään tunnelmaa, vaan seksi nimenomaan luo tunnelman. Se on ilmainen hyvinvoinnin ja mielihyvän lähde, joka ylläpitää ja vahvistaa suhdetta. Paristoilla käyvä muovilelu ei tähän kykene.  

https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000006383343.html

Seksiä, enemmän seksiä!

Luin aamun Hesaria ja blogisuoni pullistui otsassa ihan pakottavasti. Päästäänkin heti alkuun ihan perimmäisiin kysymyksiin. Pitkäaikainen terapeuttini Johanna Ervast sanoo Hesarin jutussa (ja Väestöliiton blogissaan), että seksi kerran viikossa lauantaisaunan jälkeen on ihan ok.

Hän sanoo myös, että aikuinen ihminen jaksaa kyllä odottaa, jos toista ei huvita.

Hmm… Nyt väitän vastaan ja tarmokkaasti!

Allekirjoitan kyllä  ajatuksen sopimusseksin vapauttavuudesta, se poistaa turhan säätämisen. Ei tarvitse koko ajan sanattomasti tai muulla tavoin neuvotella ja tarkkailla salaa, koska toiselle mahdollisesti sopisi. Mutta mutta. Tuo terapeutin puhe sisältää ajatuksen siitä, että parin seksuaaliset halut eivät kohtaa ja että seksissä on lähtökohtaisesti jotain pulmallista. Miksi edes pitäisi olla sellaisessa suhteessa?

Minulla on kumppanini kanssa semmoinen sopimus, että seksiä on aina. Oli muuten edellisenkin kumppanin kanssa. Tai emme ole mitään sopineet, näin vain on. “Ei kiitos” on ihan tuntematon repliikki. Olemme suhteemme aikana tavanneet tasan kerran niin, että seksiä ei ollut. Kävimme taidenäyttelyssä.

Miksi seksiä pitäisi pantata? Jos seksiä alkaa säästelemään, seuraa ärtymistä, kiukuttelua, masennusta ja epämääräistä ahdistusta. Kinaa tulee helposti ja se taas on hyvä syy lykätä seksiä yhä kauemmas. Syntyy pahan kierre.

Jos on joku hankala keskustelu käytävänä, kannattaa kokeilla tätä:  pannaan ensin ja puhutaan sitten. Yleensä keskustelut on jätetty käymättä, koska ne eivät enää tunnu tarpeellisilta. Sovintoseksiä jo ennen riitaa  ja hupsista vaan, riitaa ei tarvita!

Onko parempaa terapiaa, onko suurempaa elämänvoimaa? Seksi vapauttaa kaikenlaiset endorfiinit, dopamiinit ja  oksitosiinit. Orgasmin tuottama mielihyvä ja tyydytys päihittää kaikki tuntemani huumeet, mukaan lukien urheilun.

Hyvän seksin jälkeen jaksaa ihan mitä tahansa ja mieliala pysyy korkealla. Vastoinkäymiset asettuvat omaan perspektiiviinsä eivätkä kasva möröiksi. 

Seksi on ilmaista ja terveellistä eikä välttämättä vaadi mitään välineitä tai rekvisiittaa. Se kuluttaa kaloreita ja nostaa kuntoa. Kaikki mitä tarvitaan on jalkojen välissä –  ja ennen muuta korvien välissä. Seksi ruokkii mielikuvitusta ja tuottaa uusia ideoita. Se tekee elämästä elämisen arvoista ja nostaa itsetuntoa.

Seksi ei lopu, ei ehdy eikä parane säästelemällä. Mitä enemmän sitä on, sen paremmaksi se muuttuu. Se auttaa vaihdevuosiongelmiin, helpottaa unettomuutta ja ruuhkavuosien kiireahdistusta. Tiedän, koska olen nämä kokenut.

Kuulen korvissani vastaväitteiden myrskyn. Juu sairaudet, lääkitys, erektio-ongelmat jne jne. Tiedän, tiedän enkä ole yhtään epäempaattinen. Puhun terveistä ihmisistä, joilla on kumppani tai vaikka useampi.

On surullista että pariskunnat piehtaroivat seksiongelmissa, riutuvat ja väsähtävät. “Olen parisuhteessa, missä seksi on kuollut jo ajat sitten, mutten halua luopua muuten toimivasta parisuhteesta. ” About joka toinen miesten  nettideittitilitys alkaa näin. Sanoisin, että seksitön parisuhde ei ole toimiva parisuhde. Naiset puolestaan julkaisevat itsestään paljastavia tyrkkykuvia, mutta samassa “myyntipuheessaan” kertovat, mikä kaikki EI käy. Tosi skitsoa.

Ja näkeehän näitä livenäkin. Miehet tuijottavat kapakoissa tuoppiaan lasittunein silmin, naiset näyttävät happamilta ja tympeiltä. Pariskunnat purkavat käyttämätöntä seksienergiaansa  muuhun nautiskeluun ja sublimaatioon, kuten lohtusyömiseen. Juovat itsensä tolkuttomaan tilaan, jotta välttäisivät pettymyksen kotona. Tai olisivat itse pois pelistä, ettei tarvitse taas selitellä. Sen  kuulkaas näkee naamasta…

Lakatkaa ihmiset ongelmoimasta siitä seksistä ja pankaa toimeksi!

Väestöliitto hoi: paljonko semmoiselle seksuaaliterapeutille maksetaankaan? Palkkaisitteko pätevän kokemusasiantuntijan?

© 2020 Luksusongelmia

Theme by Anders NorenUp ↑