Tag: treffit

Minne kannattaa sopia Tinder-treffit?

Kannattaako ensitreffeillä mennä kahville, kävelylle vai hienoon ravintolaan illalliselle?  Vai jonnekin ihan muualle? Minulla on selvä, kokemukseen perustuva mielipide. Kerron sen Ilta-Sanomien kolumnissani. Toivottavasti jaksat kilkata linkkiä!

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006075553.html

Voi teitä, Tinder-pojut!

Minulla on ollut puhelimessani Tinder jo vuosikausia. Jokin aikaa sitten päivitin sen höyrypäissäni Tinder Goldiin ja unohdin koko jutun. Kun vilkaisin sovellusta pitkästä aikaa, minulla on näköjään varastossa yli 2 000 tykkäystä. Huh, kuka jaksaa edes plarata niitä läpi…

Olen muistutellut mieleeni, millaisia olivatkaan nuo Tinder-keskustelut. Ihan sama, mitä löpinää laitoin profiiliini, olinpa fiksu ja akateemisesti koulutettu tai ihan vaan friends with benefits -pohjalta liikkeellä, englanniksi tai suomeksi, samaa ennalta arvattavaa tarinaa sieltä tulee.  

“Keskustelu” voi junnata päiväkausia tällä linjalla:

– Moi! Mitäs kuuluu? 

– Ihan hyvää kiitos, sulle? 

– Ihan ookoo vähän väsyttää. 

– Ai kui? 

– Meni myöhään kaverien kaa 

– Ai jaa. Itsekin tykkään käydä baareissa. Missä päin asut? 

– Tääl kantsussa

– Kiinnostavaa, ei ole kovin tuttu mesta. Itse asun Punavuoressa. Viihdytkö siellä? Mitäs tykkäät tehdä?

– Nooh noit musahommia ja urheiluu

– Ahaa. Asutko yksin?

– Frendin kaa.

Jne jne.

Päivän, parin tauko. Sitten voi tulla yllättäen joku ”mitäs Kirsi?” -tyyppinen rohkeahko avaus.Tätä small talkia kun aikansa jatkuu, kysyn joskus, mitä olet hakemassa. Vaihtoehtoiset vastaukset ovat yleensä:

  1. en oikein mitään
  2. ihan fiilispohjalta 
  3. mitä ite?

Onko nyt niin, että nuorilla miehillä on ihan liikaa tarjontaa, kun eivät viitsi eväänsä liikauttaa?

Miksi he sitten ovat tykänneet kuvistani? Keräävätkö he osumia kuin Pokemon-hahmoja ja vertailevat sitten keskenään? Onko heillä vinksahtaneen korkea itsetunto? Vai ovatko he vain hämillään? 

Käykö kimppakiva?

Ainoa tapa saada nämä vetelät tinderpojut hereille on ehdotella törkeän suoraan tai ilmoittaa olevansa hakemassa ihan vaan kunnon panokaveria. Tärkeintä on ilmaista selkeästi, että ei missään tapauksessa odota mitään sitoumuksia tai etsi mitään pysyvää. Siitä sitten seuraa, että kysytään samantien: ”Sopisko nyt? Laita sun numero.”

 Kuvittelevatko he, että tosiaan kutsuisin pelkän kuvan perustella jonkun suoraan kotiini, koska olen varmaan niin hirveässä puutteessa, että ovat luojan lahja minunlaiselleni?

Tinder-pojujen yksi rasittava alalaji ovat tuhmien puhujat ja utelijat, jotka tivaavat, tykkäätkö siitä ja siitä ja millaisia leluja minulla ehkä heitä varten on. Ja käykö kimppakiva, kun frendikin on tossa messissä.

Kuvittelen utelijat baaritiskille kavereidensa kanssa tirskumaan vastauksilleni ja yllyttämässä toisiaan kysymään lisää. Siksipä en tuollaisiin vastaa tällä kokemuksella enää mitään.

Eräs parikymppinen puolestaan ilmoitti, että vanhemmat naiset eivät yleensä halua seksiä. Jahas. Rohkenen epäillä hänen otostaan ja asiantuntemustaan tässä kysymyksessä.

Hei kato mua ja mun pyssyä!

Ihmettelen myös miesten itsestään valitsemia kuvia. Se ensimmäinen profiilikuva on yleensä ihan jees, mutta seuraavissa heilutaankin sekalaisissa känniryhmissä bissetölkit kädessä, näytetään keskisormea tai pirunsarvia. Ja muutakin on kierretty kuin tahkoa – kuvia on kaiken maailman lomakohteista rannoilta ja vuorilta. Tai sitten esiinnytään erilaisten ajoneuvojen keralla ja lätkäkaukaloissa. Hyvin tavallista on myös esiintyä kuvissa armeijan vermeissä ja mieluiten aseen kera. Ihan kuin ylpeät vanhemmat esittelisivät poikansa saavutuksia sukualbumista! 

Jotkut haluavat antaa itsestään kiltin ja rehdin vaikutelman ja poseeraavat koiran tai jopa kissan kanssa. Viimeksi mainittu varmaan toimii. Prätkä- ja autokuvat tuskin vetoavat naisiin kovinkaan paljon. Kuvavalinnat kertovat, mikä hepuille itselleen on elämässä tärkeintä.

 Pyyhkäisen automaattisesti vasemmalle aina, kun kuvassa on auto. Tai kourassa se bisse.

Lienee niin, että miehillä on omat alfakisat menossa Tinderissäkin eikä heille tule mieleen, että naisilla ranking-perusteet kumppanin etsinnässä ovat hiukan toiset kuin jätkäporukoiden keskinäisissä pullisteluissa.

Pitäisiköhän seuraavaksi ryhtyä Tinder-konsultiksi? Ai niin, tällä kohderyhmällähän ei ole varaa maksaa palveluksista.

© 2019 Luksusongelmia

Theme by Anders NorenUp ↑